*

Olli Kopakkala Piraattipuolueen kunnallisvaaliehdokas Helsingistä

Degrowth-liike vastustaa hyvinvointia.

  • Hevoset synnyttivät ongelmia 1900-luvun alussa
    Hevoset synnyttivät ongelmia 1900-luvun alussa

Leo Stranius kyseenalaisti tänään blogissaan Miksi talouden pitää kasvaa? Hän väitteli samasta aiheesta myös muutama päviä takaperin Ylex:llä. Leo edustaa degrowth-liikettä jonka mielestä talouden kasvua pitäisi hidastaa ja pyrkiä säilyttämään nykyinen talouden taso, jotta luonnonvarat eivät kuluisi loppuun.

Hyvä tavoite, mutta huono ratkaisu. Talouskasvun pysäyttäminen ehdoin tahdoin aiheuttaa paljon enemmän pahaa kuin hyvää.

Talouskasvu on tähän mennessä parantunut ihmisten elinolosuhteita vuosi vuodelta. Terveydenhuolto on parantunut, ruuasta on tullut halvempaa, lapsikuolleisuus on romahtanut jne. Tottakai myös negatiivisia vaikutuksia on ollut, maailman väestö on paisunut niin suureksi, että se aiheuttaa ongelmia luonnolle. Ilmastonmuutos, länsimaisten ihmisten alati kasvavat mielenterveysongelmat ja stressi voidaan johtaa siihen, että talouden kasvu on ollut jossain määrin hallitsematonta.

Koska tulevaisuutta on paljon vaikeampi tarkastella kuin historiaa, niin katsotaanpas mitä aikaisemmin ollaan selvitty katastrofeista.

New Yorkin ulosteongelma
1900-luvun alussa New Yorkin asukkailla oli ongelma hevosten kanssa. Hevoset olivat niin hyviä kuljetusvälineitä, että ne yleistyivät räjähdysmäisesti. Arvioiden mukaan niitä oli 1900-luvun alussa jopa noin 100 000.

Ne jotka ovat olleet hevosten kanssa tekemisissä, tietävät että nämä eläimet syövät varsin paljon ruokaa. Ruokaa joka sitten tietenkin tulee ulos toisesta päästä. 100 000 hevosesta tulee päivässä reilu miljoona kiloa ulostetta. Voi vain kuvitella mitä tämä tarkoittaa tiuhaan rakennetulla kaupunkialueella. 1889 ongelmaan oli koitettu löytää ratkaisua kaupunkisuunnitteluun erikoistuneessa konferenssissa, mutta tapahtuma jouduttiin keskeyttämään etuajassa kun taistelu ulostetta vastaan näytti olevan jo hävitty.

London Timesissa ennustettiin, että 50:ssä vuodessa kaikki Lontoon kadut peittyisivät kolmen metrin korkuisiin lantakasoihin. Jotain merkittävää kuitenkin tapahtui, mikä mahdollisti kaupunkien kasvun jatkamisen. Autoista tuli hiljalleen tehokkaampi ja edullisempi kuljetusmuoto kuin hevosista. Hevoset poistuivat katukuvasta ja niiden mukana lantakasat.

Yrittäjät ratkaisevat tulevaisuuden ongelmat
Nyt autot ovat osasyyllisenä luonnonvarojen loppumiseen ja on aika kehittää uusia kuljetusmenetelmiä. Uutterat yrittäjät ja keksijät ovat kehittäneet jo toimivia sähköautoja. Osa sähköautoista on jo niin kehittyneitä (Tesla Roadster), että tekisi mieli ajaa ajokortti jotta pääsisi sellaista testaamaan. Tesla Roadsterin ja muiden sähköautojen valmistaminen, markkinointi ja myyminen tulevat luomaan lisää talouskasvua. Eikä se sähkö näihinkään itsestään tule.

Talouskasvun vastustaminen on myös edesvastuutonta sen vuoksi, että tulevaisuudessa joudutaan joka tapauksessa luopumaan monista nyt itsestäänselvistä palveluista, kun suuret ikäluokat ikääntyvät ja verotulot pienenevät. Tässä vaiheessahan pitäisi lähteä miettimään tapoja, miten voidaan taata mahdollisimman hyvät oltavat kansalle, eikä kiihdyttää talouden taantumista. Varsinkin palvelu-ja immateriaalialoilla toimivia yrityksiä tukemalla voitaisiin helpottaa tulevia talousongelmia ilman luonnon kuormittamista.

Olli Kopakkala eduskuntaan 2011.

The Great Horse Manure-Crisis of 1894.

Google+

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

K Veikko

Jokaisella puolueella pitäisi olla "degrowth-strategia". Suunnitelma siitä, miten toimimme äkillisessä degrowth tilanteessa.

Elintaso tulee vääjäämättä laskemaan pitemmällä aikavälillä, tai sitten väestön määrä maapallolla.

Elintason aleneminen ei tapahdu hallittuna tietoisena kehityksenä vaan äkillisesti talousromahduksena. Jos siinä vaiheessa ei ole valmiita, poliittisen keskustelun läpi käyneitä toimintamalleja nopeasti ottaa käyttöön, jäämme häviäjän puolelle taistelussa elintason rippeistä.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Lähdet tässä oletuksesta, että ihmiset eivät pysty ratkaisemaan itse aiheuttamiaan ongelmia. Jos kaikki ihmiset muuttaisivat kaupunkeihin pystyisi maapallolla elämään huomattavasti suurempi ihmisiä jengiä kuin tällä hetkellä. Tulevaisuudessa pystytään varmasti ratkomaan monia ylikansoituksen ongelmia. Pitää muistaa, että samalla kun väestömäärät kasvavat, niin myös hyvien ideoiden määrä kasvaa.

Mutta olet ihan oikeassa siinä, että talouskasvun hidastumiseen tulee varautua, koska se on yksi hyvin todennäköinen tulevaisuuden skenaario. Siihen varautuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseisen uhkakuvan mahdollisuutta tulisi edistää.

K Veikko

Kyllä historia aina sen random-ratkaisunkin ihmisen aikaansaamaksi ylistää (ja kaikki kumartavat tätä suurta johtajaa, jonka ansiota se oli).

Mutta muutos ei tapahdu ohjatusti ja hallitusti. Se on muutoksen dynamiikka. Kun vanhaan systeemiin syötetään lisääntyvästi uusia arvoja (joita ei tiedetty olevankaan silloin kun tämä systeemi syntyi), alkaa se oireilemaan. Muutaman turbulenssin jälkeen se romahtaa.

Romahdus on uuden alku, mutta missä ja milloin romahdus tapahtuu on vain todennäköisyyksiä. Samoin uuden alun luonne ja rakenne.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Jos himinen ei ole keksinyt näitä uusia random-ratkaisuja ja innovaatioita, niin kukakohan se sitten on ollut? Toivatko Ufot meille autot ja lentokoneet?

K Veikko

“Jos himinen ei ole keksinyt”

Puhuinkin enemmän sosiaalisesta kehityksestä, jota tuo degrowth edustaa.

Suuret yhteiskunnalliset muutokset johtuvat ennen kaikkea teknisestä (ja tiedollisesta) kehityksestä. Itse ihminen on tuhansia vuosia pysynyt muuttumattomana.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Miten ratkaiset Telluksen raaka-aineiden riittävyyden? Nythän kulutamme tällä populaatiolla noin kolmasosan liikaa vuositasolla. Talouskasvu edellyttää kiihtyvää raaka-aineiden kulutusta.
Kierrätys ei ole vastaus ongelmaan. Se täydellisesti toteutettuna (utopia) ainoastaan hidastaa kehitystä.

Ruokatuotanto nykyisellä maailman rakenteella myös tekee rajan talouskasvulle. Vai annetaanko osa populaatiosta nääntyä nälkään?

Talouskasvu sinällään on lisännyt monilta osin hyvinvointia ja kurjuutta, mutta se on kokonaan toinen juttu. Toki korreloi olemassaolomme universaaliin jatkuvuuteen.

Rankataan ukko: Ei Eduskuntaan, suppean ajattelutapansa vuoksi.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

"Nythän kulutamme tällä populaatiolla noin kolmasosan liikaa vuositasolla."
Mihin tämä kolmasosa liikaa vuositasolla perustuu?

"Talouskasvu edellyttää kiihtyvää raaka-aineiden kulutusta."
Mielestäni ei edellytä. Olen itse esimerkiksi yritysteni kautta edistämässä talouskasvua immateriaalisten hyödykkeiden kautta (teen verkkosivustoja ja verkkomarkkinoinnin konsultointia).

"Ruokatuotanto nykyisellä maailman rakenteella myös tekee rajan talouskasvulle."

Ruokatuotanto liittyy enemmän väestönkasvuun, ei niinkään talouskasvuun. Ruuan hinta on laskenut vuosisatojen ajan, kunnes se nyt on taas kääntynyt nousuun. Kasvanut ruuan hinta ajaa ruuan tuottajia kehittämään uusia tapoja viljellä tehokkaammin. Ruuan tuotanto tulee luultavasti kasvamaan tulevaisuudessa esimerkiksi geenimanipulaation avulla.

Itse syön mielummin "käsittelemätöntä" luomuruokaa, mutta se ei riitä koko maailman ruokatarpeisiin.

Haluaisitko vielä perustella miten ajattelutapani on suppea? Mielelläni laajentaisin sitä.

Uskon siihen, että ihmiset ovat niin älykkäitä, että pystyvät hoitamaan omat ongelmansa, jos siihen on selkeä tarve.

Maailmanlopun ennustajia on aina ollut, mutta tähän mennessä kaikista katastrofeista on selvitty.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tässä muuten olet pikkusen harhateillä. Tai sanotaan, että näkemyksesi on puuttellinen. Juuri nyt väestönkasvun kanssa kilpaileva ja joiltain osin jopa merkittävämpi tekijä ruoan hinnan kehityksessä ja tietyllä tavalla myös eri maiden ruokakriiseissä on kehittyvien maiden nopea talouskasvu joka on merkittävällä tavalla lisännyt mm. lihan, kanan ja kalan kulutusta. Tämä on pahentanut liikakalastusta, on johtanut ruoan maailmanmarkkinahintojen nousuun yms. Lisäksi ruokamarkkinoita vaivaa tällä hetkellä myös keinottelu joka on aiheuttanut jo useampia hintapiikejä. Tähän kun yhdistetään se, että kovin moni kehitysmaa on pulassa ruoantuontantonsa kanssa koska suurin osa parhaasta maasta on varattu vientikasvien kasvattamiseen (kahvi, tee, kaakao, tupakka, puuvilla yms). Eli kyllä ruoantuotannon ongelmat ovat suurelta osin talousjärjestelmästämme joko suoraan tai välillisesti johtuvia.

Eikä se ruoan hintaskaan ole oikeasti laskenut suurimmalle osalle maailman väestöä, vain meille globaalissa mitassa vauraille. Sen hinnanlasku on siis näkökulman aiheuttamaa vääristymää.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

"merkittävämpi tekijä ruoan hinnan kehityksessä ja tietyllä tavalla myös eri maiden ruokakriiseissä on kehittyvien maiden nopea talouskasvu joka on merkittävällä tavalla lisännyt mm. lihan, kanan ja kalan kulutusta. Tämä on pahentanut liikakalastusta, on johtanut ruoan maailmanmarkkinahintojen nousuun yms. Lisäksi ruokamarkkinoita vaivaa tällä hetkellä myös keinottelu joka on aiheuttanut jo useampia hintapiikejä. Tähän kun yhdistetään se, että kovin moni kehitysmaa on pulassa ruoantuontantonsa kanssa koska suurin osa parhaasta maasta on varattu vientikasvien kasvattamiseen (kahvi, tee, kaakao, tupakka, puuvilla yms). Eli kyllä ruoantuotannon ongelmat ovat suurelta osin talousjärjestelmästämme joko suoraan tai välillisesti johtuvia."

Juu, ilmaisin ehkä itseäni hiukan huonosti. Totta kai myös ihmisten kasvanut varallisuus on luonut lisää kysyntää ruualle, joka on johtanut sen tuotannon lisäämiseen ja samalla hinnan alenemiseen. Nyt kun ruuan hinta rupeaa nousemaan, tulee yhä houkuttelevammaksi kehittää ratkaisuja tähän ongelmaan.

"Eikä se ruoan hintaskaan ole oikeasti laskenut suurimmalle osalle maailman väestöä, vain meille globaalissa mitassa vauraille. Sen hinnanlasku on siis näkökulman aiheuttamaa vääristymää."
Maailmassa on vielä eriarvoisuutta eri alueiden välillä. Jos Degrowth liike saisi tahtonsa läpi, niin se tarkoittaisi, että Afrikka ja Aasia joutuisivat myös pysymään nykyisellä elintasollaan. Sitä tuskin kukaan haluaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

"Maailmassa on vielä eriarvoisuutta eri alueiden välillä. Jos Degrowth liike saisi tahtonsa läpi, niin se tarkoittaisi, että Afrikka ja Aasia joutuisivat myös pysymään nykyisellä elintasollaan. Sitä tuskin kukaan haluaa."

Tässä sinulla on virhetulkinta. Degrowth liike ei aja nykytilanteen sementointia. Ajatus on pikemminkin niin, että vauraat maat siirtyisivät ensin nollakasvuun tai lievästi negatiiviseen kasvuun ja köyhimmät maat saisivat vapaammin kehittyä lähemmän tasoamme. Degrowth liike ymmärtää hyvin nykytilanteen epätasa-arvoisuuden.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

"Tässä sinulla on virhetulkinta. Degrowth liike ei aja nykytilanteen sementointia. Ajatus on pikemminkin niin, että vauraat maat siirtyisivät ensin nollakasvuun tai lievästi negatiiviseen kasvuun ja köyhimmät maat saisivat vapaammin kehittyä lähemmän tasoamme. Degrowth liike ymmärtää hyvin nykytilanteen epätasa-arvoisuuden."

Eli siis hidastetaan talouden kehittymistä länsimaissa, jotta kehitysmaat saavat tilaa kehittyä? Ja tämä sitten estää luonnovarojen kulumisen? Tuskin Afrikka ja Aasia suoraan tuulivoimaan siirtyvät.

Jouko Koskinen

Tuo hevosenpaskajuttu sopii tähän päivään. Ihmispopula polttaa kaiken mikä vähänkin käryää. Likaa maan, veden ja ilman. Saksa rakentaa 27 uutta jättivoimalaa entisten ruskohiilivoimaloiden lisäksi. Myrkyllistä tuhkaa syntyy jo nyt 800 junanvaunullista päivässä. Tuhkasta osa leviää holtittomasti myös luomuviljelmille.

Tuhka sisältää mm. uraania määrän joka ydinvoimalassa tuottaisi saman sähkömäärän kuin se hiili. Ydinvoimaloista ei leviäisi pelloille yhtään mitään.

"Ollaan nyt tarkkoina siellä eikä jauheta mitään mantroja.."

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Kiitos kommentista. Minunkin mielestäni tuo tarina on rohkaiseva muistutus ihmisten kyvykkyydestä keksiä uusia parempia keksintöjä ongelmiin.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Mutta miten se liittyy finanssitalouden kasvuun, jota nähtävästi ajat? Eiköhän tuollainenkin kakkaongelma liity reaalitalouteen, jonka osuus kokonaistaloudesta kuihtuu kuihtumistaan, ja on käsittääkseni eri tutkimusten mukaan nykyään vain 2-10 % kokonaistaloudesta.

Lauri Ilovaara

Minusta se valitettavasti kertoo vain siitä että ongelmien ratkaisut usein johtavat uusiin ongelmiin, joskus entistä pahempiinkin.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Parempi siis vain luovuttaa?

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Tarinan opetus on, että yksityisten ihmisten kekseliäsyydellä ei ole rajoja ja kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu.

Finanssitaloudessa on ongelmia, mutta niiden ratkaisu ei ole se, että kaikkea kuluttamista ja kehittämistä ruvetaan estämään. Se vain pahentaa koko tilannetta.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Viime lamat ovat pientä piperrystä sen rinnalla, mitä tapahtuu, kun lamat nähtävästi aina hoidetaan palaamalla entiselle uralle, jolloin kupla vain jatkaa paisumistaan. Jollei kuluttamista ja talouskasvua ryhdytä hallitusti hillitsemään, jättimäiseksi paisunut talouskupla räjähtää suoraan kasvoillemme.

Se ei vain pahentaisi tilannetta vaan tuhoaisi meidät. Tuskin sitä sentään haluat?

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Rahoitusalan ongelmiin ollaan puuttuttu ja kaiken aikaa tehdään uutta lainsäädäntöä ja säätelyelimiä, jotta sen ongelmat saataisiin minimoitua.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

"Rahoitusalan ongelmiin ollaan puututtu ja kaiken aikaa tehdään uutta lainsäädäntöä ja säätelyelimiä, jotta sen ongelmat saataisiin minimoitua."

Mutta markkinatalouden säätelyhän voi tarkoittaa vain kasvun hillitsemistä. Ja rahoitusalan ongelmat ovat juuri taloususkonnossa, joka kuvittelee jatkuvan kasvun olevan mahdollista ja uskoo vastikkeettoman rahan loputtomaan voimaan.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

"Mutta markkinatalouden säätelyhän voi tarkoittaa vain kasvun hillitsemistä."

Se että rahoitusmarkkinoiden ongelmakohtiin puututaan ei suoraan tarkoita kasvun hillitsemistä, vaan kuplien estämistä. Kasvua voidaan sitten hakea muista paikoista.

"Ja rahoitusalan ongelmat ovat juuri taloususkonnossa, joka kuvittelee jatkuvan kasvun olevan mahdollista ja uskoo vastikkeettoman rahan loputtomaan voimaan."
Rahoitusalan ongelmat ovat siinä, että lyhytnäköisestä keinottelusta saa liian hyvän palkkion.

Jouko Koskinen

FINANSSIT - juu (!) Yhden keskikoon y-voimalan korvaamiseen tarvitaan (4) kertaa enemmän rahaa tulimyllyihin - rakennusaika viisinkertainen ja vara/hiilipannut lisäksi.

Rahoitus 110% velkaa valtion takuilla. Ei pitäisi olla vaikea laskutoimitus; panetko taalasi ydinvoimalaan vai huulimyllyihin. Todellinen tuotto on PIKKUISEN eri asia kuin konkurssivaltion takuut.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Olli Kopakkala,

"Tarinan opetus on, että yksityisten ihmisten kekseliäsyydellä ei ole rajoja ja kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu."

Niinpä kyllä. Maailman talousviisaiden ratkaisu ongelmaan oli: ottakaa lisää velkaa.

WEF (World Economic Forum) suositti nimenomaan tätä. Lisävelanotto mukamas ratkaisisi myös finanssikriisit, joiden kulut maksetaan reaalitaloudesta.

Ongelmahan onkin siinä, että ponzissamme raha luodaan yksityisissä liikepankeissa eli ottamalla lisää velkaa luomme näennäistä talouskasvua mutta myös lisää taloudellista eriarvoisuutta, koska korkoon tarvittavaa rahaa ei luoda vaan se otetaan työstä josta syystä jos työllisyys ei lisäänny, korkotaakka ja muut lainanhoitokulut kasvavat musertaviksi ja siitä taas seuraa leikkauksia valtioiden menoihin jolloin talouskasvu hidastuu jolloin täytyy ottaa syömävelkaa jolloin sen maksamiseksi tarvitaan lisää leikkauksia jolloin...

Lisäksi, vaikka talouskasvua tulisi, lisävelanotolla jota WEF suosittaa, velkasuhde säilyisi silti ennallaan. Jos talouskasvua tulee...ja vain ennallaan.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Minusta tuntuu, että internet on vähentänyt minun materiaalisia tarpeita. Saan niin paljon iloa surffaamisesta ja kirjoittamisesta, että en välttämättä tarvitse niin paljon tilpehööriä.

Voin olla väärässäkin.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Niin, eipä tarvitse ostaa niin paljon cd-levyjä ja dvd:tä kun voi hankkia ne immateriaalimuodossa verkosta ;).

Lauri Ilovaara

Ihan hyvä huomio, varmasti osittain pitää paikkansa. Juurikin laittoman kopioinnin vaikutuksesta voi käyttää kaiken vapaa-aikansa katsoen elokuvia ja pelaten pelejä. Ja virkistykseksi voi käydä välillä keskustelufoorumeilla kirjoittelemassa pilkkaviestejä :-)

Mutta täytyy muistaa että netin käyttö myös kuluttaa merkittävästi sähköä. Varsinkin serverit joilla netin tieto on varastoituna, kuluttavat paljon käymiseensä ja jäähdytykseen. Tämä tulisi paremmin tiedostaa kun tietokoneenkäyttöä ihannoidaan "ekologisena".

Ja laitteiden valmistus tietysti nielee valtavasti energiaa ja luonnonvaroja.

Panu Horsmalahti

Talouskasvun ansiosta viime vuosikymmen oli historian paras.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tilastojen mukaan ajanjaksolla 1990-2007 kävi todellisuudessa näin: mitä pienemmät tulot, sitä vähemmän ne kasvoivat verrattuna suurempituloisiin.

Eniten ansaitsevien (sadasosa väestöstä) tulot kasvoivat 12,3% mutta pienituloisten ryhmä (90 hlöä sadasta) sai vain 2,5% lisää.

Jaksolla 1966-1990 jopa keskituloisten reaalitulot kasvoivat, sen jälkeen käytännössä ei koska välilliset verot söivät vähäisen %-kasvun tuloissa.

Ei ole merkitystä bkt:lla koska se kertoo vain sen, että joku tienaa. Se ei kerro mitään siitä, kuinka tulot jakautuvat.

Historian parhaan vuosikymmenen jälkeen Suomessa on miljoona köyhää. Se on lähes viidesosa koko väestöstä.
Pienituloiset joutuvat hakemaan toimeentulotukea palkkansa jatkeeksi.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Hyvä kirjoitus! Historianopiskelijana usein ärsyttää (Horsmalahden linkkiinkin viitaten), miten ihmisten huono historiantuntemus johtaa nyky-yhteiskunnan hyvien puolien aliarviointiin ja "kaikki menee vain pahempaan suuntaan" -tyyliseen toivottomuuteen. Talouskasvulla, ja mielestäni nimenomaan sekä valtiollisten että yksityisten pääomien kasautumisella, on historiallisesti hyvin merkittävä rooli nyky-yhteiskunann hyvien puolien kehittymisessä. Paikalleen jämähtäminen on kaikkein pahinta, mitä yhteiskunta voi tehdä. Siksi itseänikin hirvittää tämä kasvunvastustajien retoriikka.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Ihmiset tuntuvat luonnostaan ajattelevan, että nykytilanne jatkuu ikuisesti tai jos ei jatku, niin ainakin mennään huonompaan päin.

Uskon, että tämä johtuu ainakin osittain siitä, että mediassa maalaillaan kaiken aikaa uhkakuvia tulevaisuudessa. Tämä taas johtuu siitä, että kukaan ei jälkeenpäin kettuile jos negatiiviset asiat eivät toteudukkaan. Yltiopositiivisia ennustuksia antaneet taas saavat huutia jos ennustukset menevätkin edes osittain pieleen.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Talouskasvu ja hyvinvointi ovat eri asioita. Varsinkaan hyvinvointiin ei kuulu reaalitaloudesta irtautuneen rahatalouden kasvu. Se on kasvanut käytännössä pyramidihuijauksella ja sen pitäisikin kaatua tai ainakin se olisi otettava haltuu hallitusti. Olennaistahan nykyjärjestelmässä onm, että me maksamme korkoa myös koko tuolle huijauspääomalle sen lisäksi, että reaalitalouskin tarvitsee rahoitusta.

Janne Kejo on ajatellut asiaa tavallista tarkemmin. Ongelma on siinä, että rahasta ja sen "hyvinvoitia" luovasta voimasta on tullut uskonto suurelle osalle ihmisiä. He eivät huomaa, millaisen riiston kohteena he ovat ja samalla koko reaalitalous, joka tuottaa kaikki tavarat ja palvelut. Sen päällä oleva rahatalous on pelkkää pelaamista, joka imee voimansa reaalitaloudesta, kuten pyörremyrsky merestä, jonka ylle se kehittyy.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Toivotko oikeasti, että koko rahatalous kaatuisi? Ymmärrätkö millaista kärsimystä se tulisi aiheuttamaan varsinkin kaikkein köyhimmälle väestönosalle?

Yritykset kaatuisivat joukolla, työttömien määrä vähintään kymmenkertaistuisi. Ihmiset joilla ei ole mitään kiinteää omaisuutta, joutuisivat nälkäkuoleman partaalle, koska he eivät saisi hankittua ruokaa mitenkään. Miten Suomeen edes saataisiin ruokaa ulkomailta, jos ei olisi käytössä yleisesti hyväksyttyä valuuttaa?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Mistä kumpuaa ajatus, että nollakasvun yhteiskunta olisi taloudeltaan vähemmän dynaaminen kuin talouskasvuun perustuva? Ei degrowth tarkoita sitä, että vain rajoitetaan tuotantoa, ja koitetaan muutenkin "pysäyttää kellot". Degrowth voidaan ja oikeastaan pitäisikin toteuttaa paljon kunnianhimoisemmin, pyrkien säilyttämään yhteiskunnan (ja talouden) dynaamisuuden määrän sijasta sekä laatuun että kehitykseen panostaen.

Tällä hetkellä globaali talous on suurissa ongelmissa sisäisten järjettömyyksiensä vuoksi ja voi mielekkäästi ennustaa että nämä ongelmat tulevat vain pahenemaan. On siis viisasta etsiä korvaavia vaihtoehtoja nykyiselle talousjärjestelmälle. On kyse sitten nykyisen järjestelmän vähän rankempi "hienosäätö" tai degrowth-liikkeen esille tuoma versio.

Kannattaa myös muistaa, että tulevaisuutta ei varsinaisesti kannata rakentaa ehkä tapahtuvien teiteellisten ja teknisten läpimurtojen varaan.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

"Mistä kumpuaa ajatus, että nollakasvun yhteiskunta olisi taloudeltaan vähemmän dynaaminen kuin talouskasvuun perustuva?" Tuo ajatus perustuu ihan kansatalouden perusteisiin.

"Degrowth voidaan ja oikeastaan pitäisikin toteuttaa paljon kunnianhimoisemmin, pyrkien säilyttämään yhteiskunnan (ja talouden) dynaamisuuden määrän sijasta sekä laatuun että kehitykseen panostaen."
Miten tämä sitten käytännössä tapahtuu? Ja miksei tämä siirtymä voi tapahtua talouskasvun avulla?

"Kannattaa myös muistaa, että tulevaisuutta ei varsinaisesti kannata rakentaa ehkä tapahtuvien teiteellisten ja teknisten läpimurtojen varaan."
Tulevaisuutta ei myöskään kannata rakentaa toiveiden ja hyvien ajatusten varaan, jos niiden oikeita seurauksia ei pystytä arvioimaan.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

"Tuo ajatus perustuu ihan kansatalouden perusteisiin."

Ongelmana vain on, että ne perusteet pätevät huonosti degrowth liikkeen tavoittelemassa uudistuneessa tilanteessa. Pohjimmiltaan se kansantaloustiede johon tunnut tukeutuvan nojautuu tiettyihin perusolettamuksiin (samoin kuin nykyinen talous nojautuu mm jatkuvaan kasvuun) jotka eivät ole sellaisinaan siirrettävissä uudistuneeseen tilanteeseen.

"Miten tämä sitten käytännössä tapahtuu? Ja miksei tämä siirtymä voi tapahtua talouskasvun avulla?"

Tausta on sen verran laaja, etten edes yritä kuvailla tämän mahdollisuuksia ja toimintatapoja. Tutustumalla liikkeen teksteihin voit löytää sitä mallia (vaikkakin turhan usein ei noissa teksteissä mennä riittävän syvälle). Joka tapauksessa kasvumallissa on toki muutokset mahdollisia, mutta siinä on joitakin tekijöitä jotka ehkäisevät sitä. Tärkein pointti on kuitenkin siinä, että talouskasvun mallissa nuo muutokset täytyisi tapahtua kovin paljon nopeammin, sillä vaikkapa toivotulla 3,5% kasvulla veisi noin 21 vuotta ja talous olisi kaksinkertainen. Eli niin kauan kun emme pysty pyörittämään edes nykyisen kokoista taloutta kestävästi, miten voimme toivoa pyörittävämme tuplasti suurempaa? Degrowth ei ole ratkaisu ympäristöongelmiin, mutta se olisi eräs tapa voittaa aikaa niiden ratkaisemiseksi. Ja myös eräs tapa rakentaa jatkossa luonnon kanssa tasapainossa oleva yhteiskunta.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Laitatko vaikka jotain linkkejä tai lukuvinkkejä hyviin Degrowth-teksteihin, malleihin ja akateemisiin tutkimuksiin, niin voin tutustua aiheeseen paremmin.

Mun on vaikea hyväksyä suoraan tällaista ajatusta, että koko kansantaloustiede olisi väärässä. Kansantaloustiedettä on kuitenkin tutkittu vuosikymmenien ajan kymmenien tuhansien ihmisten toimesta.

Degrowth-liikkeen taustalla löytyy lähinnä luontoaktivisteja, joiden taidot ja tiedot talouden saralta perustuvat aika pitkälti johonkin muuhuin kuin yleisesti hyväksyttyihin tieteellisiin faktoihin.

Enkä nyt sano, että itse tietäisin asioista juuri enempää kuin mitä perustallaaja. Mutta näistä kahdesta versiosta luotan enemmän tieteen versioon.

Joonas Kokko

"Tausta on sen verran laaja, etten edes yritä kuvailla tämän mahdollisuuksia ja toimintatapoja. Tutustumalla liikkeen teksteihin voit löytää sitä mallia (vaikkakin turhan usein ei noissa teksteissä mennä riittävän syvälle)."

Niin, ainakun degrow-jutuista puhutaan, törmätään samaan ongelmaan. Kukaan ei osaa selittää miten se toimii. On kuulemma olemssa jotain tekstejä, mutta nekin ovat vajaavaisia.

Tämä on tietysti selvää, koska koko ajatukselta puuttuu pohja. Pohjaaa on yritetty luoda vajaavaisten päätelmien ja rajoittuneen maailmankatsomuksen perusteille rakennetuista mielikuvitusjärjestelmissä, joissa yksilön käyttäytyminen nähdään jopa taloustieteellisiä oletuksia suppeammin. Degrow-ajattelua ohjaa tunne ja vaikuttamisen halu, ei järki ei todenmukainen kokemus maailmasta.

Degrow-ajattelun ongelmakohdat ovat toki aivan todellisia, mutta ehdotetut ratkaisut eivät. Kyse on sivistyksen, yleistiedon ja rationaalisen ajattelun puutteesta.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Kiemurtelet jatkuvan kasvun ja toisaalta sen mahdottomuuden ympärillä kuin kissa kuuman puuron.

Eivätköhän jo änkyrätieteilijätkin ole tunnustaneet että loputon kasvu on mahdoton yhtälö, minkä jossain kommenteissa itsekin myönnät. Sanot myös että on ehkä odotettavissa hyvinvoinnin kasvun hidastumista. Se on varmaa, mutta finanssimarkkinoiden kasvu ja hyvinvointi ovat aivan eri asioita. Ei kai se, että maailman höttöraha lisääntyy, lisää hyvinvointia?

Rahatalouden ja reaalitalouden (siis sen, joka oikeasti on olemassa, mutta muodostaa vain alle 10 % maailmantaloudesta) irtaantuminen toisistaan on asia, joka tulee aiheuttamaan suurimmat katastrofit. Tuon katastrofin nimi on taloustotalitarismi, joka tulee asiantuntijoiden (mm. filosofi ja suursijoittaja George Soros) mukaan olemaan julmempi ja säälimättömämpi kuin natsi- ja kommunistiset totalitarismit yhteensä.

Siinä sinulle talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyttä.

Olisiko sittenkin syytä varautua talouskasvun ja kulutuksen hillitsemiseen ja kääntämiseen toiseen suuntaan? Jos tämä tehtäisiin hallitusti ja ajoissa (voi toki olla että ollaan jo myöhässä, en tiedä), ihmiskunta voisi pelastua. Mutta jos emme usko tähän, tuhoudumme, jos emme hevosenpaskaan, niin johonkin muuhun. Uumoilen, että itkemme ja uskomme. Toivottavasti edes niin.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Perjaatteessa kasvu voi jatkua ikuisesti, aivan niinkuin perjaatteessa ruletissa voi ikuisesti tulla nolla. Eihän se todennäköistä siltÄ ole. Se pysähtyykö kasvu huomenna vai 10 000 vuoden kuluttua on eri asia.

"Olisiko sittenkin syytä varautua talouskasvun ja kulutuksen hillitsemiseen ja kääntämiseen toiseen suuntaan? Jos tämä tehtäisiin hallitusti ja ajoissa (voi toki olla että ollaan jo myöhässä, en tiedä), ihmiskunta voisi pelastua. Mutta jos emme usko tähän, tuhoudumme, jos emme hevosenpaskaan, niin johonkin muuhun. Uumoilen, että itkemme ja uskomme. Toivottavasti edes niin."

Kaikkiin vaihtoehtoihin on hyvä varautua, mutta mielummin edistän sellaista vaihtoehtoa joka lisää hyvinvointia, eikä kurjuutta.

"Mutta jos emme usko tähän, tuhoudumme, jos emme hevosenpaskaan, niin johonkin muuhun."
Tämä kuulostaa jo pelottavan paljon uskonnolliselta todistukselta. Ehkä koko degrowth-liikkeen takana ovatkin uskovaiset?

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Uskonnon kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Sen sijaan kulutuksen ikuiseen kasvuun uskominen on taloususkontoa, joka edellyttää silmien sulkemista tosiasioilta.

Joonas Kokko

@ Janne Kajo

Talousjärjestelmä ei ole huuhaata. Talous voi kasvaa, mutta kiihtyvä talouden kasvu tarkoittaa, että rahan arvon on heikettävä jotta systeemi toimii.

Järjestelmä menee rikki jos rahan arvon alentumista (inflaatiota) koitetaan jarruttaa väkisin. Rahan (tai minkään työn arvo) ei ole pysyvää vaan ajallisesti vain tiettyyn hetkeen sidottua. Järjestelmä toimii jos sen annetaan toimia.

Luontaisen omaisuuden arvon heikkenemisen lisäksi tulosiirroilla voidaan pitää yhteiskunta tasa-arvoisena.

Pertti Maanpää

Tieteen kehitys on se, mikä on parantanut ihmisten hyvinvointia. Talouskasvu on ilmiö rahajärjestelmässä, joka on tapamme jakaa tieteen kehittymisen tuottamien hedelmien mahdollistamaa vaurautta ja hyvinvointia.

Jos kaikki maailman rahat häviäisivät tänään illalla, niin halutessamme voisimme huomenna aamulla jatkaa täysin samaa hyvinvointia. Tietämys, raaka-aineet ja näihin pohjautuva taito jalostaa tuotteita eivät hävinneet mihinkään. Tietenkään näin ei tapahtuisi, vaan sitoutumisemme rahajärjestelmään aiheuttaisi sen, että jättäisimme tehtaat tyhjilleen, raaka-aineet kaivamatta, kuljetukset ajamatta ja pysähtyisimme yhteiskuntana.

Pertti Maanpää

Lisään vielä sen, että tietenkin yön aikana pitäisi keksiä jokin uusi tapa jakaa se vauraus ja hyvinvointi.

Käyttäjän jaakkokoivula kuva
Jaakko Koivula

Heh, minä blogasin aikoinaan myös degrowth-liikkeestä. En tiedä kumman meidän otsikko oli raflaavampi, mutta samoilla linjoilla selvästi ollaan. http://jaakkokoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/3614...

Itse koitin pureutua Degrowth-liikkeen filosofiseen puoleen, mutta aika samaan lopputulokseen päädyin. Degrowth pyrkii halvauttamaan kehityksen ja typistämään ihmiskunnan lannistuneiden suorittajien tasolle. Luutuminen ja keskinkertaisuuteen tyytyminen harvoin on ollut hyvä tapa päästä eteenpäin ja kehittyä. Siksi degrowth-liikkeen meininki kuulostaa jotenkin huomattavan epäilyttävältä.

Siitä huolimatta pitää todeta, että tarpeeton kerskakulutus ja pelkkä lyhytjänteinen kvartaalitalous tuskin tekee kenestäkään kovin onnellista tai takaa kovin pitkää tulevaisuutta ihmiskunnalle sekään. Siitä huolimatta degrowth-liikkeen tarjoama lääke tuntuu jopa vaarallisemmalta, kuin tauti.

Jap HeFi

Tässä kun näitä kommentteja lukee, niin tulee väkisin mieleen että olisikohan Ollin aika jo myöntää olevansa pikkuisen väärässä :-)

Näyttää siltä että vanhemmat parrat vie 22-vuotiasta kauppatieteiden opiskelijaa Vaasan Yliopistosta 10 - 1..

Kaikkia maailman ongelmia ei ratkaista nettisivuja tekemällä.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Kuten sanoit, olen vielä niin nuori, että kerkeän muuttamaan mieltäni asioista elämäni aikana vielä moneen kertaan.

Tämän keskustelun perusteella en kyllä ole saanut vielä mitään järkeviä perusteluja sille miksi talouskasvun lopettaminen ratkaisisi mitään ongelmia. Tai miten tällainen olisi edes mahdollista.

Vanhat parrat varmasti tietävät näistä asioista enemmän kuin minä, mutta ehkä jotkut muut vanhat parrat kuin tähän keskusteluun osallistuneet.

Vanhoilla parroilla tarkoitan esimerkiksi taloustieteen professoreita ja tutkijoita jotka ovat vuosikymmeniä tutkineet taloutta.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Hyvinvointia voi olla ilman talouskasvua, jopa kokonaan ilman taloutta.

Talouskasvua voi olla ilman luonnonvarojen kulutustakin. Mutta! Jos luonnonvaroja mitataan rahalla, ei homma toimi. Se ei toimi siksi, että maapallon luonnonvarojen arvo laskee niin alhaiseksi suhteessa aineettomaan arvoon, ettei niiden säilyttämistä pidetä enää minkään väärtinä.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

"Siitä huolimatta pitää todeta, että tarpeeton kerskakulutus ja pelkkä lyhytjänteinen kvartaalitalous tuskin tekee kenestäkään kovin onnellista tai takaa kovin pitkää tulevaisuutta ihmiskunnalle sekään. Siitä huolimatta degrowth-liikkeen tarjoama lääke tuntuu jopa vaarallisemmalta, kuin tauti."

Noniin. Tuossa on tiivistettynä kaikki mitä olen yrittänyt sanoa :D.

Lauri Ilovaara

DeGrowth -idea taidetaan ymmärtää aika monella tavalla, joten siitä keskusteleminenkin on vähän vaikeaa. Mutta ainakin äärimmäisimmät tulkinnat siitä kuulostavat toimimattomilta ja hyvinkin haitallisilta, ainakin nykyyhteiskunnan kannalta ajateltuna. Turha romahduttaa yhteiskuntaa vain sen takia että estettäisiin sen romahtaminen myöhemmin :-)

Sensijaan voitaisiin hyvinkin vakavasti puhua siitä että talouskasvua ei pidettäisi ykköstavoitteena päätöksenteossa.
Ympäristönsuojelu, ihmisten hyvinvointi, ihmisten tasa-arvoisuus maailmanlaajuisesti ynnä muut asiat tulisi laittaa edelle. Tällöin moni asia tehtäisiin eri lailla. Saattaa olla että talouskasvu jatkuisi silti, ehkä hidastuen, ken tietää.

Mutta lähtökohtaisesti pidän parempana puuttua siihen miten talouskasvua tehdään kuin sen suuruuteen.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

"Sensijaan voitaisiin hyvinkin vakavasti puhua siitä että talouskasvua ei pidettäisi ykköstavoitteena päätöksenteossa."

Tai voitaisiin pitää tavoitteena saada säilytettyä talouskasvu seuraavan kymmenen vuoden ajan, ei neljän kuukauden.

"Mutta lähtökohtaisesti pidän parempana puuttua siihen miten talouskasvua tehdään kuin sen suuruuteen."
Talouskasvun pitää yhä suuremmassa määrin muodostua aineettomien asioiden vaihdannasta ja näin varmasti käykin, jos luonnovarat rupeavat vähenemään.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vaikka tässä puolustankin degrowthia en varsinaisesti pidä sitä vielä valmiina yhteiskuntamallina, sillä siinä näyttäisi olevan varsin monia ongelmia joiden ratkaisut tuntuvat puuttuvan. Ne perusteet joilla täällä ja Straniuksen blogissa esitetään sitä vastaan ovat kuitenkin pääsääntöisesti kestämättömiä ja kielivät siitä, ettei ajatusmalli ole riittävän tuttu sitä kritisoiville.

Degrowth nimittäin voi peruslähtökohdaltaan olla melkein mitä tahansa, ihan samalla tavalla kun täällä on ties minkälaisia markkinatalouksia ja kommunistisia systeemejä (on ollut). Periaatetta voidaan nimittäin soveltaa kaikenmuotoisissa talouksissa, vaikkakin melko voimakas keskusvallan ohjaus helpottaisi tavoitteen toteuttamisessa.

Jotta degrowth mallia voitaisiin edes kokeilla pitäisi malliyhteiskunnan raamit määritellä paljon tarkemmin kuin mitä olen nähnyt ja samalla pitäisi ratkaista käytännön ongelmat kyseisen yhteiskunnan perustamisessa (mm. degrowth-yhteiskunnan ja kasvuun perustuvan yhteiskunnan rinnakkainelosta, yhteiskunnan muutosvaiheesta, tuotannon vakautuselementeistä yms.).

Jussi Uosukainen

Degrowth voi olla liian suuri korjausliike, mutta olisi melkoista edistystä jos kansakuntien vertailulle ja arvottamiselle saataisiin joku parempi mittari kuin bruttokansantuote:

http://en.wikipedia.org/wiki/Genuine_Progress_Indi...
http://en.wikipedia.org/wiki/Gross_national_happiness

Lisäksi jos talous saataisiin sidottua reaalitalouteen nykyistä paremmin, voisi talouskasvu jopa hyödyttää maailmaa.

Ja jottei liian vakavaksi menisi, tämäkin pitää muistaa:

http://www.youtube.com/watch?v=8r1CZTLk-Gk

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Juu, tuollaisille on selkeästi kysyntää.

Ei raha kuvaa ihmisten onnellisuutta.

Tai sanotaan näin, että rahan määrän rajahyöty suhteessa onnellisuuteen tipahtaa aika nopeasti. 500 euron lisäys nollatuloihin tuottaa aika paljon iloa, samoin 1000 -> 1500. Mutta 6000->6500 tuskin enää tuottaa huomattavaa elämänlaadun parantumista.

Pertti Maanpää

'Vuonna 1984'-kirjassa tätä kommenttiasi verrattuna alkuperäiseen blogiisi kutsuttaisiin termillä 'kaksoisajattelu'. :)

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Blogissa kerron, että talouskasvu on välttämätöntä, jotta ihmiskunnan hyvinvointi säilyy ennallaan tai kasvaa. Raha ei tee onnelliseksi, mutta rahattomuus tekee kansantalouden onnettomaksi. Rahaa on hyvä olla sen verran, että tulee toimeen ja saa tarpeensa tyydytettyä.

Raha ei tee onnelliseksi. Jos teet 20h/7pv/vko inhottavia töitä ja tienaat siitä 100 miljoonaa, niin tuskin olet kovin onnellinen.

Jotta eri maita voitaisiin fiksusti vertailla tulisi rahan lisäksi ottaa huomioon myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat onnellisuuteen.

Käyttäjän timore kuva
Olli Kopakkala

Blogissa kerron, että talouskasvu on välttämätöntä, jotta ihmiskunnan hyvinvointi säilyy ennallaan tai kasvaa. Raha ei tee onnelliseksi, mutta rahattomuus tekee kansantalouden onnettomaksi. Rahaa on hyvä olla sen verran, että tulee toimeen ja saa tarpeensa tyydytettyä.

Raha ei tee onnelliseksi. Jos teet 20h/7pv/vko inhottavia töitä ja tienaat siitä 100 miljoonaa, niin tuskin olet kovin onnellinen.

Jotta eri maita voitaisiin fiksusti vertailla tulisi rahan lisäksi ottaa huomioon myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat onnellisuuteen.

Pertti Maanpää

Juuri näin! Kommentissasi havaitset tarkkanäköisesti, että ne tyydytetyt tarpeet ovat onnellisuuden takana ja raha vain väline niiden hankkimiseen/jakamiseen. Blogissasi sen sijaan katsot, että talouskasvu (rahan lisääntyminen) on hyvinvointia tuottava, vaikka todellisuudessa raha on edelleen vain jakamisen/hankkimisen väline ja tekninen kehitys on se, mikä lisää hyvinvointia.

Edit. Jos maailman varallisuus jaettaisiin kaikkien kesken tasan, niin saataisiinko kaikkien tarpeet tyydytetyksi hyvällä perustasolla: ruokaa, juomaa, koti, kännykkä, läppäri ja ikean astiasto? Jos tämä onnistuisi lähellekään, niin ei muuta kuin olemassa olevat kännykkätehtaat täysille, että saadaan parissa vuodessa kaikille tuotteet ja siten hyvinvointia koko maailmalle! Jos tämän suunnitelman esteeksi havaitaan luonnonvarojen riittämättömyys, niin kannattaako siinä tapauksessa sen talouskasvun perään huudella. :)

Jouko Koskinen

Ruohon polttaminen voi tehdä onnellseksi mutta lapsenne ja lapsenlapsenne
ehkä ilostuisivat jos heillekin jäisi jotain vihertävää:

http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60067-ydinvoi...

Yksi GW sähköä päivässä on noin:
- noin 8500 tonnia - 85 junavaunullista - kivihiiltä
- noin 160 tonnia uraanimalmia nykyisillä reaktoreilla
- noin 1,125 tonnia uraanimalmia tulevilla (noin vuosi 2030) reaktoreilla
- puuhaketta 17 000 tonnia, 850 junavaunullista.

Nyt kulutamme 11,1 GW, tehtaat pysähtyneinä, yli 10000 vaunullista puuta, 16000 vaunulastia ruohoa.

Onnelisuuta ilman sähköä voit kokeilla helposti. Ruuvaa päävaroke irti ja laita tilalle käpy. http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkin...

Kalevi Wahrman

Sanotaan se nyt yksinkertaisesti, että kapitalismi välistävetoineen on ristiriidassa ihmisten tarvitsevan tuotannon kanssa joka on luonteeltaan "yhteiskunnallista" ihmisten tarpeisiin perustuvaa.

Käyttäjän jannes kuva
Janne Särkelä

Degrowth liike on vastareaktio itsekkyydelle.

Toisaalta 60-70 -luvun hippien ajatuksia sovelletaan tänä päivänä monilla eri tavoin, vaikka aikanaan ne lytättiin utopistisina.

Säästöt olisivat huomattavia, jos kierrätystä ja energiatehokkuutta olisi sovellettu alusta asti eikä vasta sitten, kun resurssit ovat loppumassa.

Nämä vastaliikkeet osoittavat kuinka asioita voidaan lähtökohtaisesti ajatella eri tavalla, kuin että kuljettaisiin aina jokin polku loppuun asti ja vasta sitten tilanteen kriisiydyttyä mietitään mitä tehtäisiin.

Ympäristöliikkeet ja talouskasvua kritisoivat liikkeet ovat monellakin tavalla oikeassa, ja tämän hyväksyminen on melko vaikeaa, olen huomannut.

Onko hyödyllistä talouskasvua esimerkiksi tuottaa toiselta puolelta maapalloa tavaraa, joka päätyy kaatopaikalle? Tietenkin se kasvattaa bruttokansantuloa, mutta energiaa ja työvuosia tuhlautuu aivan järjettömästi.

Säästämällä ja prosesseja parantamalla sijoitamme tulevaisuuteen, ja yrityksienkin voimavarat suuntautuvat olennaisimpiin asioihin.

Siinä mielessä vastakkainasettelu ei toimi, koska kaikki hyötyvät dialogista.

Toimituksen poiminnat